Miten vaate voi maksaa näin paljon?
Vai maksaako sittenkään?
Jos katsotaan tilastoja, niin todellisuudessa vaatteet eivät ole koskaan olleet niin halpoja kuin ne ovat nyt ja suomalaiset eivät ole koskaan olleet yhtä varakkaita kuin me olemme nyt. Naisten vaatteiden hinnat ovat suhteellisesti laskeneet 55% viimeisessä reilussa kolmessakymmenessä vuodessa (1986-2016) ja samassa ajassa keskimääräiset palkat ovat nousseet peräti 210 prosenttia (Yle 2017). Eikä siitäkään ole kovin montaa sukupolvea, kun vaatteet olivat yksi arvokkaimmista omaisuuksista ja ne kirjattiin tarkasti omaisuusluetteloihin ja perunkirjoihin.
Mutta koska vaatteiden ja niiden materiaalien valmistus on viime vuosikymmeninä pitkälti ulkoistettu sinne, missä työntekijöille maksetaan matalimpia palkkoja, kotimainen työ voi tuntua siihen verrattuna arvokkaalta.
Työn kustannukset
Kotimainen työ on syystäkin arvokasta, sillä sen ansioilla on rakennettu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Työllä ja siitä saaduilla verorahoilla koulutetaan lapsemme, hoidetaan sairaamme ja vanhuksemme, kunnostetaan tiet ja pidetään yhteiskunta turvassa ja hyvinvoivana. Tosin viime aikoina tuskin kukaan on voinut välttyä negatiivisilta uutisilta Suomen talouden ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ajattelen, että sen sijaan, että jatkuvasti keskitymme miettimään missä voisimme säästää ja miten voisimme tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla (ja siinä samalla siirtää vähän lisää työpaikkoja ja osaamista Suomen ulkopuolelle), pitäisi miettiä mitä voimme tehdä luodaksemme hyvinvointia ja työpaikkoja ja auttaaksemme Suomea kasvamaan. Siksi tuotteemme valmistetaan Suomessa, vaikka se on kalliimpaa kuin muualla.
Suomessa ompelijan tuntipalkka on keskimäärin noin 15 euroa tunnissa, kun vaikkapa Bangladeshissa se on noin 0,30 euroa, Kiinassa 2, Turkissa 4, sekä Portugalissa ja Virossa noin 6 euroa tunnissa. Kotimainen valmistustyö onkin merkittävä osa Jalon tuotteiden hinnanmuodostusta.
Materiaalien kustannus
Sen lisäksi, että tuotteet suunnitellaan, kaavoitetaan ja ommellaan täällä ompelimossamme Hyvinkään laidalla, toiminnassamme tarvitaan myös muualta ostettuja palveluita, materiaaleja ja raaka-aineita. Osa näistä tulee Suomesta ja työllistämme näin välillisesti myös muita suomalaisia yrityksiä, mutta koska Suomesta ei enää löydy tuotantoa kaikille tarvitsemillemme tarvikkeille ja materiaaleille, suuri osa niistä tulee myös Suomen ulkopuolelta – kuitenkin aina tarkkaan valituilta, vastuullisilta toimijoilta ja mahdollisimman läheltä.
Sen lisäksi, että materiaalit ovat vastuullisesti tuotettuja, niiden on oltava myös laadultaan parhaita. Vuosien työn tuloksena olen onnistunut löytämään sellaiset materiaalit ja yhteistyökumppanit, jotka vastaavat arvomaailmaani ja laatuvaatimuksiini. Sellaiset materiaalit ovat myös arvokkaita ja muodostavat merkittävän osan valmiiden tuotteiden hinnasta.
Tuotteiden hintarakenne
Jalon tuotteiden hinnanmuodostuksen voisi karkeasti jakaa viiteen osaan, joista yhden osan muodostaa materiaalit ja tarvikkeet, toisen leikkuu- ja valmistustyö, kaksi osaa kaikki muut yrityksen pyörimiseen vaadittavat toimet ja viidennen arvonlisävero. Tämä suhde vaihtelee tuotteittain, mutta pääpiirteittäin jos tuote maksaa 250 euroa, niin sen hinnasta karkeasti noin 50 euroa kuluu materiaaleihin, 50 euroa valmistustyöhön, 100 euroa liiketiloihin, suunnitteluun, markkinointiin, taloudenpitoon, vakuutuksiin, yrityksen kehittämiseen ja kaikkeen muuhun mitä yrityksen pyörittämiseen liittyy, sekä 50 euroa arvonlisäveroon.
Vähemmän on enemmän
Ymmärrän hyvin, että tuotteemme ovat arvokkaita kun vertailukohtana on tuotteet, jotka on valmistettu materiaaleja myöden mahdollisimman halvalla ja että kaikilla ei ole varaa tällaisiin hankintoihin vaikka kuinka haluaisikin. Toisaalta taas moni asiakkaamme säästää ja harkitsee hankintojaan ja niistä tulee luottotuotteita, joita käytetään, huolletaan ja rakastetaan ja jotka kerryttävät itseensä ihania muistoja siitä hetkestä lähtien, kun on alkanut suunnitella hankintaansa. Näin yhdelle käyttökerralle voi tulla lopulta jopa pienempi hinta kuin hetken mielijohteesta hankitulle pikamuotivaatteelle.
Toisaalta taas suomalaiset kuluttavat vuosittaiset uusiutuvat luonnonvarat jo maalis-huhtikuun vaihteessa, käyttävät vaatteisiin keskimäärin 740 euroa vuodessa ja sillä ostetaan keskimäärin uskomattomat 40 uutta vaatetta! Jos tuon rahasumman jakaisi vaatemäärälle, joka on maailman kantokyvyn kannalta kestävä (planetaarinen raja on 7 vaatetta vuodessa), niin yksi vaate voisi maksaa enemmän, kestää enemmän, luoda parempia työpaikkoja ja ympäristökin kestäisi sellaista kulutusta. Tämä ajatusmaailma on onneksi kovaa vauhtia lisääntymässä ja kuulen jatkuvasti asiakkailtamme sitä, miten iso merkitys tällaisella harkitsevaisella ja kestävällä kulutustavalla on ollut myös omaan hyvinvointiin – vähemmän on enemmän <3
Joskus myös kuulee mielipiteitä, kuinka yksittäisen yrityksen tai kuluttajan valinnoilla ei ole isossa kuvassa mitään merkitystä. Mutta tosiasiassa koko maailma muodostuu meistä yksilöistä ja jokaisen valinnoilla on itseään paljon suurempi merkitys. Minun valinnoillani on ollut paljonkin vaikutusta lähipiirini valintoihin – mieheni, äitini, sukulaisteni, ystävieni ja jopa joidenkin entisten työ- tai opiskelukavereideni, sekä siihen, mitä lapseni oppivat ajattelemaan tästä maailmasta. Jokaisella ostopäätöksellä on vaikutusta niiden ihmisten elämään ja ympäristöön, jotka ovat olleet kyseisen tuotteen elinkaaren matkalla. Joten niin kauan kun meillä on mahdollisuus tehdä valintoja, niillä on merkitystä.
Rakkaudella, Jonna